Ei ole Ville miettinyt...

Joo ei ole tullut tänne taasen vähään aikaan kirjoiteltua mitään, mennyt kouluhommien parissa nämä pari viime viikkoa. Mutta nyt kun taas lähdin miettimään, niin miksenpä kirjoittaisi tännekin? Eli tänään, pohdinnan aiheena on:

Mikä tekee meistä hyvän ihmisen?

Tällainen kysymys tuli tuossa päivänä eräänä mieleeni. Ja oikeastaan en ole vielä löytänyt vastausta tähän kysymykseen, mutta jaanpa ainakin ajatuksiani asiasta. Aion aloittaa esittämällä muutaman ajatuksen siitä, mitä muut ovat sanoneet aiheesta. En nyt ota ketään linssin alle suoraan, lähinnä yleisiä mielipiteitä. Joten eiköhän mennä siis suoraan asiaan.

1. Uskonto/Usko

Ehkä yksi eniten kuulemistani väitteistä. Usko Jumalaan, Budhan opetuksiin tai lentävään sphagetti-hirviöön (googlaa, jos et tiedä mistä puhun) uskominen edistää hyvänä ihmisenä toimimista. Monet myös väittävät että jos et ole oikeassa uskossa, et voi olla hyvä ihminen. Ja tämä väite, etenkin, saa vereni kiehumaan.

Se, että joku uskoo esimerkiksi Jeesuksen pelastustyöhön ei vielä tee hänestä hyvää ihmistä. Etenkin jenkkilän suunnalta löytyy ihmisiä, joiden käytös ei ole lähelläkään hyviä tapoja, saati sitten suvaittavaa. Ja kuitenkin he ainakin väittävät uskovansa Jeesuksen sovitukseen ja samassa lauseessa sanovat että syntiset joutavat helvettiin. Kuullostaako tämä jostakusta hyvältä ihmiseltä? Jos näin on, suosittelen puhumista jollekin. Vakavasti.

Entäpä Lähi-Idän kriisi? Uskonnolisista kiihkoilijoista on siellä tällä hetkellä enemmän harmia kuin hyötyä. Itsemurhalla pääset nirvanaan, väärä uskoisten on kuoltava, et cetera, et cetera. Entäpä ennen muinoin ristiretket? Ristiretkille lähetettiin niin kirkonmiehiä kuin sotilaita. Olivatko he hyviä ihmisiä? No, en tiedä, mutta johtajat siihen aikaan eivät ainakaan.

Ja älkää nyt hyvät ihmiset käsittäkö väärin. Allekirjoittanut itse uskoo hyvinkin Kristuksen pelastustyöhön, vaikkakin minussa taitaakin olla aikamoinen osa agnostikkoa. Mutta pointtini onkin se, ettei usko pelkästään tee hyvää ihmistä. Kristinuskossa on toki useita hyviä ohjeita (Jeesuksen opetukset, kultainen sääntö(palaan näihin vielä)) hyvään elämään ja oikeamieliseen toimintaan. Tästä hyvinkin köykäsenä aasinsiltana otetaan toinen ääripää, eli

2. Ateistit

Ei ehkä yhtä yleinen kuin edellinen, mutta kasvava väite. Yhä enemmän näkee netissä lukiessa palstoja sun muita, että jos joku kertoo olevansa kristitty, niin ensimmäisenä tuodaan esiin kristittyjen "huonoja puolia", eli niitä joita media meille levittää. Otetaan nyt vaikka esimerkeiksi Päivi Räsäsen lausunnot ja katolilaisten pappien lasten hyväksikäyttö. Koen nämä molemmat melkoisen naurettaviksi vastalauseiksi kristinuskoa vastaan. Se, että Räsäsen Päivi menee möläyttämään jotain, mikä ei sovi nyky-yhteiskuntaan lainkaan, ei ole kirkon, saati sitten uskovien, yleinen mielipide. Se on yhden poliitikon mielipide, joka sattuu edustamaan kristillistä puoluetta. Entäpä lasten hyväksikäyttö? Se, että jotkin papit käyttävät hyväksi lapsia ei pitäisi leimata koko uskontoa. Jos joku peräkylän Pertti käyttää lastaan hyväksi, se pysyy julkisuudessa ehkä viikon tahi kaksi. Mutta pappi? Härre good, tästä paasaamisesta loppua ei näy. Eivätkö papit muka ole ihmisiä?

Oletteko myöskään koskaan miettineet, että Raamatun mukaan ihminen on paha? Toistan kysymyksen; eivätkö papit muka ole ihmisiä? Kyllä, kyllä ovat. Ihmiset ovat erehtyväisiä. En sano etteikö lasten hyväksikäyttö olisi väärin, sillä se on, ja jos joku sellaista harrastaa, on hänellä vahvasti jotain pielessä korvien välissä. Ja jos pappi tekee tällaista, mielestäni hän on täysin väärässä ammatissa.

Nykyajan tapahtumien myötä olen yhä useammin kuullut lauseen "uskonnoista on vain harmia". Tosin nämä ihmiset eivät ymmärrä, että monet uskonnot ovat tuoneet myös paljon hyvää ihmiskunnalle. Miettikää vaikka Budhan opetuksia. Ne ovat rauhan ja viisauden opetuksia. Ihan kaikkea toki en mene allekirjoittamaan, mutta silti. Ihmiset kuten Dalai Lama ja Martin Luther King Jr. olivat molemmat hyvin uskolleen omistautuneita ihmisiä, ja samalla rauhan nobel-palkinnon saajia. Ja uskon kuitenkin siihen, että eivät ateistit ole yhtään sen puhtaampia pulmusia kuin me muutkaan.

3. Ihmisten teot

Tämä on ainoa, josta olen löytänyt yhtään mitään järkeä. Ihmisten tekojen tulisi määrittää ihmisten hyvyys, ei heidän uskomustensa. Mutta, kuten kaikissa muissakin edellisissä, tässäkin on näitä "väärinkäyttäjiä".

Otetaan nyt esimerkiksi absolutistit tai kasvissyöjät. Ja nyt jos olet jompikumpi edellisistä, pyydän syvästi ettet vedä herneitä nenään ennen kuin saan asiani kerrottua loppuun. Kummassakaan elämäntavassa ei mielestäni ole mitään vikaa. Ainoa mikä saa näissä vereni kuohahtamaan on se jos joku alkaa valistaa kuinka paljon parempia ihmisiä he ovat kuin muut. Oikeasti? Sekö, että juon oluen tai kaksi silloin tällöin tekee minusta pahan ihmisen? Tai se että haluan joskus nauttia maittavasta liharuuasta? Yleensä haluan olla mukava ihmisille, jopa niille jotka eivät välttämättä ole ihan niin mukavia minulle, mutta tälläinen... paasaaminen on mielestäni vihoviimeinen asia. En ymmärrä miten joku voi ajatella noin. Jokin asia, kuten lihan syömättä jättäminen ei tee sinusta vielä yli-ihmistä. Jos itse pidät sitä parempana, olkoon niin, mutta älä tule kertomaan sitä minulle, jollet ole ihan satavarma, että olet valmiina jonkinlaiseen kohtaukseen.

4. Summa summarum

Mielestäni jos joku tekee asioita oikein, esimerkiksi auttaa lähimmäistään, tekee toisesta hyvän ihmisen. Ei se että uskoo johonkin, ei se että ei usko mihinkään tai se että tekee tai jättää tekemättä jotain. Ne eivät pelkästään riitä. Ihmistä eivät pahenna hänen musiikkimakunsa tai ruokatottumuksensa. Ihmistä eivät paranna tämän uskomukset. Ihmisten tulisi mielestäni toimia kultaisen säännön mukaan. Jos et usko Jumalaan niin jätä vaikka se osa pois, mutta noudata edes sitä toista; "Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän." Tämä on oma mielipiteeni. Mitä mieltä sinä olet? Kerroppa se minulle. Olen valmiina keskustelemaan asiasta, niin kauan kun keskustelu pysyy järkevänä.

Toivottavasti tämä aiheutti teissä edes jotain pohdintaa tai tunteita. Kohti parempaa tulevaisuutta.

Ville